keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Leikki on lasten työtä

Fanta sai pentupiiristä ystävän, saksanpaimenkoira Mantan.

Tässä ollaan jo vähän väsyneitä puolen tunnin juoksemisen jäljiltä ja leikki vaihtui hipasta lattiapainiksi.

Niskan päälle -taktiikkaa

Nukutaan, syödään, ulkoillaan, leikitään. Tässä järjestyksessä sujuu meidän arki. Fanta nukkuu tosi hyvin yöllä. Se on harvemmin meitä herättänyt vaikka nukkuukin sängyssä meidän kanssa, lellitty lapsi. Tänä aamuna huomasin, että se on oppinut myös herätyskellon, koska koira oli ensimmäinen joka pomppasi pystyyn kellon soidessa ja alkoi avustaa herätyksessä nuolemalla isäntäväen naamoja. Heräämisellä on kiire, koska ensimmäiseksi aamulla mennään ulos hädälle. Lähes aina Fanta on kiltisti pidättänyt yön yli, joten lähtemisessä ei sovi vitkastella.

Tällä hetkellä Fanta saa ruokaa kolmesti päivässä, Brit Caren pentunappulaa ja lisäksi jauhelihaa, piimää, rahkaa tai raejuustoa. Jauheliha maistuu aina, mutta nappulat vähän vaihtelevasti. Enemmänkin saisi syödä, mutta kyllä se pakkauksessa suositeltu määrä täyttyy nytkin. Voi olla että kokeillaan jotain muuta merkkiä seuraavaksi.

Ulkona liikkumisessa meidän pentu on saanut paljon rohkeutta viimeisen viikon aikana. Aikaisemmin se on arkaillut ja palella hytissyt pihalla, mutta nyt on alkanut uteliaisuus alkanut ottaa voiton. Niin kuin olen aiemminkin kertonut, asumme vilkkaan tien varressa ja siinä tulee helposti vastaan paljon pientä pentua hätkähdyttäviä asioita yhdellä kertaa. Tällä viikolla iltapissalla Fanta alkoi jopa haastaa leikkiä ja lumikin on muuttunut pakollisesta pahasta kivaksi aineeksi, jonne voi työntää naaman ja haistella. Vieraat ihmiset ja koirat kummastuttavat edelleen. Niitä ei hihnassa tarvitsekaan mielestäni tervehtiä, mutta olisi kiva jos käskystä voitaisiin moikata puolituttuja. Siinä taas yksi treenattava asia meille. :)



Tänään oltiin taas tutustumassa muihin koiriin Muppetissa, josta kaksi ylhäällä olevaa (kännykkäkameralaatuista) kuvaa ovat peräisin. Lämmettyään koirakavereille Fanta leikkii rajustikin, mutta alkuun vähän jännittää. Varsinkin muiden pentujen haukkumista tuo kauhisteli, vähän ääniherkkä kun on. Mutta loppuvaiheessa se murisi muiden mukana painiessaan. Muppetissa on ollut kivoja ja sopivan kokoisia painikavereita. Jos tyypit ovat liian isokokoisia ja tungettelevia niin silloin Fanta ei yleensä uskaltaudu leikkimään. Liian pienille taas Fanta saattaa olla liian raju. Nyt meillä on väsynyt pentu kotona ja isäntäväen kelpaa lähteä iltajumpalle salille. :)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti